On kuin olisimme erkaantuneet täysin toiseen maailmaan. Kaupungin hulina on jäänyt taakse, ja sen ulkopuolella erittyy aivan erilainen elämänmeno: huvituksia kaipaavat ihmiset pakenevat arjesta muurien ulkopuolelle.
Edessämme nousee vanha majatalo. Väkeä virtaa puisen porstuan läpi peremmälle, ja jotkut uteliaat ohikulkijat tutkiskelevat esitettä talon ulkopuolella - Romeo ja Julia, kirjoittanut W. Shakespeare.
Sisällä on hämärää ja tila täyttyy puheensorinasta. Tunnelma on jännittynyt ja katsojien odotukset tuntuvat olevan korkealla - kaikki haluavat nähdä jotain uutta ja erilaista.
Yleisö hiljenee kuoron astuessa lavalle. Kuoro johdattaa meidät tarinan tunnelmaan:
"Kaks rakastavaista, kovan onnen lasta, sylistä syntyi viha vimmaamain; poloisten nuorten kurja kuolo vasta vei hautaan sukuriidat vanhempain. Tuo lempi, tuskaan tuomittu ja turmaan, ja isäin raivo, kauan kestänyt, mi saattoi lauhtua vain lasten surmaan, on parin tunnin näytäntömme nyt..."
Meiltä kesti hetken tajuta, että naisroolin esittäjätkin olivat miehiä. Se kuitenkin toi oman säväyksensä esitykseen ja saattoi olla hyvinkin viihdyttävää. Nautimme esityksestä kaikin rinnoin: vaatteet ovat prameita ja vanhahtavia, ja tunnelma on tiivis. Esityksen tunnemaailma välittyy katsomoon ja osa yleisöstä pyyhkii silmäkulmiaan.
Esityksen päätyttyä siirryimme uteliaasti takahuoneeseen, jossa puuteri tuoksui voimakkaasti.
Edessämme nousee vanha majatalo. Väkeä virtaa puisen porstuan läpi peremmälle, ja jotkut uteliaat ohikulkijat tutkiskelevat esitettä talon ulkopuolella - Romeo ja Julia, kirjoittanut W. Shakespeare.
Sisällä on hämärää ja tila täyttyy puheensorinasta. Tunnelma on jännittynyt ja katsojien odotukset tuntuvat olevan korkealla - kaikki haluavat nähdä jotain uutta ja erilaista.
Yleisö hiljenee kuoron astuessa lavalle. Kuoro johdattaa meidät tarinan tunnelmaan:
"Kaks rakastavaista, kovan onnen lasta, sylistä syntyi viha vimmaamain; poloisten nuorten kurja kuolo vasta vei hautaan sukuriidat vanhempain. Tuo lempi, tuskaan tuomittu ja turmaan, ja isäin raivo, kauan kestänyt, mi saattoi lauhtua vain lasten surmaan, on parin tunnin näytäntömme nyt..."
Meiltä kesti hetken tajuta, että naisroolin esittäjätkin olivat miehiä. Se kuitenkin toi oman säväyksensä esitykseen ja saattoi olla hyvinkin viihdyttävää. Nautimme esityksestä kaikin rinnoin: vaatteet ovat prameita ja vanhahtavia, ja tunnelma on tiivis. Esityksen tunnemaailma välittyy katsomoon ja osa yleisöstä pyyhkii silmäkulmiaan.
Esityksen päätyttyä siirryimme uteliaasti takahuoneeseen, jossa puuteri tuoksui voimakkaasti.

Saimme kunnian haastatella näytelmän kirjoittajaa William Shakespearea.
Hän on syntynyt Englannin Warwickshiressä huhtikuussa 1564. Hän on näyttelijä ja näytelmäkirjailija, ja on käsikirjoittanut myös tämäniltaisen näytelmän "Romeon ja Julian". Päätimme siis kysyä mistä hän sai ideansa tähän romanttiseen tragediaan.
- Sain innoitusta Arthur Broken englanninkielisestä runopiirteisestä kertomuksesta "The tragicall historye of Romeous and Juliet", joka pohjautuu da Portan ja Bandellon kirjoittamaan novelliin. Shakespearen mukaan romanssi ja tragedia ovat olleet suuressa nousussa teatteritaiteessa.